Kyberhyökkäys ei ole enää tulevaisuutta – se on tätä päivää. Cyberwatch Finlandin toimitusjohtaja Aapo Cederberg varoittaa, että Suomi voidaan lamauttaa yhdellä räätälöidyllä iskulla. Kun sähköt, pankit ja viestintä kaatuvat, yhteiskunta pysähtyy. Tässä jaksossa käymme läpi, mitä tapahtuu, jos Suomi pimenee.
Jakso on kuvattu 23.6.2025.
Vieras:
Aapo Cederberg, toimitusjotaja, Cyberwatch Finland
Jakson vieraana on kybervarautumisen pioneeri, eversti (evp.) Aapo Cederberg, joka avaa kybersodankäynnin muuttunutta luonnetta ja sen vaikutuksia Suomen turvallisuuteen. Cyberwatch Finlandin toimitusjohtaja Cederberg korostaa, että nykysodat voivat alkaa kyberhyökkäyksillä – kuten nähtiin Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan alkuvaiheessa – ja että kyberoperaatiot yhdistyvät usein informaatiosodankäyntiin, jonka tavoitteena on vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin. Hän kuvaa kyberiskujen kehittyneisyyttä ja strategista merkitystä osana laajempaa hybridisodankäyntiä. Esimerkkinä toimii Stuxnet-haittaohjelma, jolla pyrittiin sabotoimaan Iranin ydinohjelmaa, sekä NotPetya-hyökkäys, jonka vaikutukset ulottuivat laajasti myös Ukrainan ulkopuolelle.
Haastattelussa käsitellään myös Suomen ja muiden länsimaiden haavoittuvuutta, erityisesti sähköverkkojen, telekommunikaation ja satelliittijärjestelmien kautta. Venäjän ja Kiinan kybertoiminta Suomea kohtaan on lisääntynyt – Venäjän ollessa selvästi aktiivisempi ja aggressiivisempi toimija. Cederberg painottaa ihmisten roolia sekä puolustuksessa että hyökkäyksissä, ja nostaa esiin myös uuden kyberturvallisuuslain merkityksen. Lopuksi käsitellään kognitiivista sodankäyntiä, jossa pyritään vaikuttamaan ihmisten ajatteluun ja poliittisiin päätöksiin. Suomi on Cederbergin mukaan varautunut hyvin, mutta hereillä on oltava, sillä vastapuolten keinot kehittyvät nopeasti.