Entinen pääministeri Esko Aho vetää linjan menneestä tulevaisuuteen.
Miksi Suomi on ajautunut 17 vuoden pysähtyneisyyteen? Miksi Ruotsi on meitä edellä ja mitä olemme tehneet väärin euroon liittymisen jälkeen?
Aho puhuu suorasanaisesti talouspolitiikan virheistä, sote-uudistuksen logiikasta, väestön ikääntymisestä ja teknologian hyödyntämisen puutteesta. Hän kertoo, miten Suomesta voisi tulla jälleen edelläkävijä, jos uskaltaisimme ajatella toisin ja rakentaa uuden konseptin:
“Suomi pärjää vain, jos uskaltaa muuttaa ajattelutapansa.”
Jakso on kuvattu 8.10.2025.
Vieraana:
Esko Aho, Suomen entinen pääministeri
Esko Aho vertaa 1990-luvun laman nopeaa toipumista nykyiseen pysähtyneisyyteen. Hänen mukaansa Suomi pelastui aikanaan, koska pakko ajoi päättäjät tekemään rohkeita ratkaisuja. Nyt kriisiä on voitu pitkittää velalla, eikä rakenteita ole muutettu. “Velkaa on ollut saatavilla, mutta sen varaan rakennettu politiikka on johtanut pysähtyneisyyteen. Nyt olemme olleet lähes 20 vuotta ilman kasvua.” Aho muistuttaa, että 1990-luvulla tehtiin vaikeita mutta visionäärisiä uudistuksia – verot, ammattikorkeakoulut ja Tekesin rahoitus – jotka loivat pohjan tulevalle kasvulle.
Hän näkee Suomen ongelmien ytimessä väestön ikääntymisen ja työvoiman supistumisen. Samalla hän moittii politiikkaa ja mediaa lyhytjänteisyydestä. “Leikkaukset hidastavat kasvua, mutta velan jatkaminen johtaa romahdukseen. Tarvitsemme kasvun konseptin, ei vain säästämistä.” Aho muistuttaa, että Ruotsi on menestynyt, koska se teki toisenlaisen valinnan: se ei liittynyt euroon, vaan säilytti joustavan valuutan ja otti käyttöön vientivetoisen palkkamallin. Suomessa sen sijaan “luotettiin väärään oppiin, että yksi valuutta ratkaisisi kaiken”.
Aho nostaa esiin neljä tulevaisuuden painopistettä: ikääntyvien talous (ns. silver economy), biotalous, kaivosteollisuus ja digitaalinen talous. Hän varoittaa, että Eurooppa jää jälkeen, koska sen televerkot ja tekoälyinvestoinnit laahaavat. “Jos emme toimi nyt, tekoäly menee meiltä kuten digitaaliset sisällöt menivät Nokiassa amerikkalaisille.” Hän kertoo esimerkin vuodesta 2008, jolloin Nokia oli taloudellisesti huipulla mutta silti jo häviämässä kilpailun. “Se, että tänään menee hyvin, ei ole tae huomisesta.”
Haastattelun loppupuolella Aho kysyy, mikä on Suomen idea tänään. Hän näkee, että jokaisella sukupolvella on ollut oma yhteinen päämääränsä – mutta nyt sellaista ei ole. Hän arvostelee asennetta, jossa valtion tukia ja julkista sektoria pidetään ratkaisuna kaikkeen, ja jossa yksilölliset tarinat ovat syrjäyttäneet yhteisen näkemyksen. “Olemme unohtaneet, että hyvinvointi syntyy rakenteista ja yhteisistä tavoitteista. Hyvät rakenteet tukevat hyviä päätöksiä – ja hyvät ihmiset vahvistavat yhteiskuntaa.” Lopuksi Aho peräänkuuluttaa optimismia: meidän pitää uskaltaa olettaa, että asiat voivat mennä hyvin, jos uskallamme ajatella uudella tavalla.