Miltä Eurooppa-politiikka ja komission työskentely näyttävät tällä hetkellä? Asiastudion jaksossa pitkän linjan EU-vaikuttajat Henri Satuli ja Sami Tulonen analysoivat Brysselin isoa kuvaa. Keskustelussa nousevat esiin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin valtavat haasteet, kun geopoliittiset kriisit, kiristyvä kilpailu Kiinan ja USA:n kanssa sekä populistiset paineet jäsenmaissa repivät EU:ta.
Asiantuntijat käsittelevät ilmastopolitiikan siirtymää kohti kilpailukykyä, pirstaloitunutta Euroopan parlamenttia sekä digitaalisen ja energiainfrastruktuurin valtavia pullonkauloja. Miten EU voi vastata tekoälyn ja 5G-verkkojen haasteisiin, kun sähkön hinta on Euroopassa moninkertainen kilpailijamaihin verrattuna? Keskustelua käydään myös tulevista vaaleista Ranskassa ja Saksassa sekä EU:n budjettitaistelusta.
Jakso on kuvattu 31.10.2025.
Vieraina:
Sami Tulonen, EU-asiantuntija
Henri Satuli, EU-asiantuntija
Ursula von der Leyenin komissio on ennennäkemättömien ristipaineiden edessä, sillä geopoliittiset kriisit, kuten Ukrainan sota, ja maailmantalouden kiristyminen ovat muuttaneet sen toimintaympäristön dramaattisesti. Vahvasti ilmastopolitiikkaan keskittyneen edellisen kauden jälkeen komission on nyt pakko siirtää painopistettä kilpailukykyyn, kauppapolitiikkaan ja Euroopan yritysten asemaan. Tämä vaatii vaikeaa tasapainoilua ilmastoagendan ja talouskasvun välillä. Vaikeassa tilanteessa valta on keskittynyt voimakkaasti puheenjohtaja von der Leyenille ja hänen lähipiiriinsä, johon kuuluu muutama keskeinen komissaari, kuten suomalainen Henna Virkkunen. Von der Leyenin on yritettävä luoda Eurooppaan yhtenäisyyttä ja luottamusta epävakaassa ympäristössä.
Komission vaikeaa asemaa jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin suuntaan lisää poliittinen pirstaloituminen. Populistiset liikkeet ja laitaoikeiston vahvistuminen monissa jäsenmaissa, kuten Ranskassa ja Hollannissa, heikentävät von der Leyenin mahdollisuuksia saada läpi ilmasto- ja ympäristöohjelmaa. Nämä uudet poliittiset voimat Euroopan parlamentissa haluavat painottaa teollisuuden kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista. Lisäksi jäsenmaissa on omia populistipaineita, ja niistä puuttuu vahvoja johtajia, mikä tekee komission johtamisesta ja yhteisen agendan rakentamisesta äärimmäisen hankalaa.
Eurooppa on merkittävästi jäljessä globaaleissa kilpailijoissaan digitaalisessa ja energia-infrastruktuurissa, mikä uhkaa sen kilpailukykyä. Telemarkkinat ovat fragmentoituneet, 5G-verkkojen käyttöönotto on hidasta ja digi-jätit imevät mainostulot eurooppalaisilta sisällöntuottajilta. Lisäksi Eurooppa kärsii energiahinnoista, jotka ovat jopa kolminkertaiset verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Tekoälyn ja uusien teollisuusprosessien vaatima sähköntuotantokapasiteetti on kaksinkertaistettava nopeasti, ja investointeja tarvitaan datakeskuksiin, pilvipalveluihin ja nopeisiin verkkoihin, jotta unioni ei jäisi tiputuksesta.
Haastateltavat painottavat, että ilmastotavoitteiden ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn välillä on pakko löytää tasapaino. Pelkkä sähköistymisen korostaminen liikenteessä uhkaa miljoonia eurooppalaisia työpaikkoja, koska Euroopalla ei ole kilpailuetua sähköautojen tuotannossa. Ratkaisuksi esitetäänkin, että sähköistymisen rinnalla on kehitettävä ja annettava kilpailla puhtaiden polttoaineiden, kuten biopolttoaineiden ja vedyn, käyttöä. EU:lla ei ole enää vanhaa selvää “olemassaolon oikeutusta” (esim. sodan välttäminen), vaan sen on löydettävä uusi draiveri ja vastattava kansalaisten huoliin kasvusta ja työpaikoista, jotta se pärjää globaalissa kilpailussa eikä jauhoudu globalisaation rattaisiin.