Sotatieteiden tohtori, kansanedustaja Jarno Limnéll avaa sodankäynnin kuudennen ulottuvuuden, joka on kognitio eli ihmismieli ja tietoisuus. Haastattelussa pureudutaan siihen, miten digitalisaatio, tekoäly ja dataanalytiikka mahdollistavat yhä kohdennetumman vaikuttamisen ja valheellisen tiedon levittämisen.
Keskustelu avaa, miten informaatiovaikuttamisella pyritään hajottamaan yhteiskuntarauhaa ja heikentämään suomalaisten luottamusta viranomaisiin. Limnéll nostaa esiin, miten Suomen maanpuolustustahto on kamppailua tarinoista ja jaetun vision tärkeydestä. Kuinka voimme varautua ulkoisen uhan käynnistämään hämmennyskampanjaan, ja miten jokainen voi suojata omaa mieltään yhä kuormittavammassa informaatioympäristössä?
Jakso on kuvattu 27.10.2025.
Vieraana:
Jarno Limnéll, sotatieteiden tohtori, kansanedustaja
Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll esittelee haastattelussa vision sodankäynnin kuudennesta ulottuvuudesta, jonka hän uskoo olevan kognitio, eli ihmismieli ja tietoisuus. Perinteisesti sodankäynnin ulottuvuudet ovat olleet maa, meri, ilma, avaruus ja kybermaailma. Limnéllin mukaan kognitiivisessa sodankäynnissä kyse on nimenomaan ihmismielestä kamppailusta, joka on digitalisaation, tekoälyn ja dataanalytiikan aikakaudella saanut valtavan merkityksen. Hän korostaa kadettikoulun opetusta, jonka mukaan henki on aina miekkaa vahvempi, ja ihmismieli on kaiken toiminnan keskus: jos yhteiskunnassa murtuu tahto taistella, se luhistuu nopeasti. Tämän vuoksi hyökkääjä pyrkii vaikuttamaan ihmisten tunteisiin ja ajatteluun.
Kognitiivisen sodankäynnin tekee erityisen vaaralliseksi nykyteknologia, joka mahdollistaa kohdennetun ja uskottavan vaikuttamisen. Tekoälyn avulla voidaan tuottaa hyvin aidon näköisiä väärennettyjä videoita eli feikkivideoita. Lisäksi data-analytiikan kehitys on ottanut suuria harppauksia, minkä ansiosta vaikuttajat voivat kohdistaa viestinsä yksilökohtaisesti ja tunteisiin vetoavasti sosiaalisessa mediassa. Tämä johtaa suomalaisten keskuudessa hämmennykseen ja kysymyksiin siitä, mihin enää voi luottaa. Limnéll näkee tilanteen vaarallisena, jos luottamus totuudelliseen tietoon katoaa täysin. Hän nostaa esiin luotettavan median ja journalismin merkityksen huomauttaen, että mediassa supistuvat resurssit ja julkaisupaine kasvattavat virheiden määrää, vaikka tarve totuudellisuuteen pyrkivälle journalismille on suurempi kuin koskaan.
Kognitiivinen sodankäynti eroaa perinteisestä informaatiosodankäynnistä siinä, että jälkimmäinen keskittyy valheellisen tiedon tietoiseen jakamiseen, kun taas edellinen pyrkii vaikuttamaan siihen, miten ihmiset asioista ajattelevat ja minkälaisiin johtopäätöksiin he päätyvät. Tästä esimerkkinä haastattelussa esiteltiin Louvren jalokiviryöstöön liittyvä Venäjän informaatiooperaatio, jossa huhutettiin ukrainalaisten olleen ryöstön takana. Tällaisen villin huhun tarkoituksena on kylvää epäilyksen siemen eurooppalaiseen yhtenäisyyteen ja Ukrainan tukeen. Limnéll pitää todennäköisenä, että Suomi tulee lähivuosina kokemaan vakavamman hämmennyskampanjan, jolla pyritään horjuttamaan ulkopoliittista johtoa ja kansalaisten ajattelua. Tällaisessa tilanteessa hän neuvoo kansalaisia olemaan hämmentymättä ja miettimään rauhassa tiedon todenperäisyyttä.
Keskustelussa korostuu, että turvallisuus on yhä enemmän kamppailua tarinoista: kenen tarina voittaa. Limnéllin mukaan vahvan maanpuolustustahdon ydin on yhteinen visio ja tarina Suomesta, joka tekee maasta puolustamisen arvoisen. Hän nostaa esiin huolen siitä, mikä on maanpuolustuksen tarina tulevaisuudessa, kun veteraanisukupolven perintö hiipuu ja yhteiskunta monikulttuuristuu. Tämän tarinan ja tunteen ylläpitäminen on avainasemassa, jotta kansalaisten korkea maanpuolustustahto säilyy myös tulevaisuudessa. Lisäksi hän muistuttaa tarpeesta ottaa informaatiovapaita hetkiä, sillä kuormittuneena ihminen on herkempi uskomaan vääriin tietoihin.