Tässä jaksossa Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Rene Nyberg muistelee dramaattista 2000-luvun alkua Venäjällä. Nyberg avaa diplomaattiuran mielenkiintoisimpia kohtaamisia aina Vladimir Žirinovskista Mihail Hodorkovskiin. Keskustelussa syvennytään Putinin valtakauden alkuun, vallan vertikaalin rakentumiseen sekä siihen, miten Venäjän suuret oligarkit joutuivat Kremlin kurimukseen. Jakso tarjoaa ainutlaatuisen näköalan historian murroskohtiin suoraan Moskovan ytimestä.
Jakso on kuvattu 13.12.2025
Vieraana:
René Nyberg, Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs
Rene Nybergin saapuminen suurlähettilääksi Moskovaan vuonna 2000 ajoittui suureen murrosvaiheeseen, jolloin kaupunki kylpi valossa ja yhdeksänkymmentäluvun pimeys oli vaihtunut uudenlaiseen loistoon. Samaan aikaan Venäjän poliittinen ilmasto alkoi kuitenkin viiletä. Nyberg kuvaa alkuvaiheen toimiaan lähetystössä, kuten tiukkaa linjaa ei-toivottujen vieraiden suhteen, mikä huipentui Vladimir Žirinovskin ja entisen suurlähettiläs Stepanovin poistamiseen kutsulistoilta. Nämä toimet heijastivat laajempaa tarvetta puolustaa Suomen etuja ja nimeä uudenlaisessa Moskovassa.
Haastattelussa pureudutaan syvälle Venäjän taloudelliseen valtaan ja oligarkkien rooliin. Nyberg kertoo värikkäitä tarinoita tapaamisistaan maan rikkaimpien miesten, kuten Roman Abramovitšin ja Aleksei Mordašovin kanssa. Hän korostaa, että suurlähettilään tärkein tehtävä oli Suomen taloudellisten intressien ja teollisuuden vientiosaamisen edistäminen. Esimerkiksi Abramovitšin kutsuminen lounaalle johti yllättäviin avauksiin Islannin maalämmön ja islantilaisen jalkapallo-osaamisen parissa, mikä kuvastaa diplomaattisen verkostoitumisen arvaamattomuutta.
Keskeinen teema on Putinin rakentama vallan vertikaali ja se, miten oligarkkien asema muuttui Jeltsinin ajoista. Nyberg analysoi Mihail Hodorkovskin tapausta ja tämän viimeisiä hetkiä vapaudessa ennen vuoden 2003 pidätystä. Hodorkovski ei ymmärtänyt, että Kremlissä valta oli muuttunut sakraaliksi eli hallitsijaa ei voinut enää haastaa ilman hengenvaaraa. Tämä johti Jukos-öljy-yhtiön tuhoamiseen ja viestitti muille oligarkeille, että taloudellinen mahti ei suojannut poliittiselta kurinpalautukselta.
Lopuksi Nyberg pohtii Venäjän suuntaa ja sitä, miksi maasta ei koskaan tullut länsimaista oikeusvaltiota. Vaikka suomalaisyritykset saattoivat voittaa yksittäisiä oikeusprosesseja, perimmäinen omaisuudensuoja ja oikeusturva puuttuivat. Vallan keskittäminen Moskovaan, kuvernöörien vaalien peruminen ja median suitsiminen olivat askelia kohti nykyistä tilannetta, jossa kansalaisyhteiskunta on ajettu alas ja sota on johtanut valtavaan aivovuotoon.