Naamanvääntely, Miss Suomi ja persuskandaali

Jakson kuvaus

Asiastudiossa analysoidaan viikon puhutuimmat kohut: Miss Suomen kruunun menetys, perussuomalaisten kansanedustajien silmienvenyttely, Kelan pääjohtajan kujanjuoksu ja UPIn rekrytointikritiikki. Marja Sannikka ja Tapio Sadeoja perkaavat kriisiviestinnän epäonnistumisia ja pohtivat, miksi pienetkin eleet voivat aiheuttaa valtavia kansainvälisiä seurauksia. Jakson lopussa katsotaan hallituksen laskevia kannatuslukuja ja ennustetaan vuoden 2025 merkittävimpiä uutisia.

Jakso on kuvattu 19.12.2025

Vieraina:

Marja Sannikka, johtava asiantuntija, Miltton
Tapio Sadeoja, päätoimittaja, emeritus

Tiivistelmä jakson sisällöstä

Keskustelu alkaa Miss Suomi organisaation päätöksestä viedä kruunu hallitsevalta Miss Suomelta sosiaalisessa mediassa levinneen silmienvenyttelykuvan vuoksi. Marja Sannikka pitää ratkaisua organisaation kannalta oikeana, sillä se katkaisi alkavan kohun tehokkaasti, vaikka päätös onkin yksilölle kohtuuton. Tapio Sadeoja taas kritisoi organisaatiota siitä, ettei se puolustanut omaa edustajaansa, joka joutui julkisen myllytyksen kohteeksi mahdollisesti ilman rasistista intentiota. Kohu syveni entisestään, kun perussuomalaiset kansanedustajat lähtivät osoittamaan tukeaan kopioimalla kyseenalaisen eleen, mikä vei asian kansainväliseen uutislevitykseen erityisesti Aasiassa.

Asiantuntijat analysoivat perussuomalaisten roolia modernin median katalyyttinä, joka usein kiihdyttää paikallisia kohuja laajemmiksi kriiseiksi. Erityisesti Petteri Orpon asema hallituskumppanina nousee esiin, sillä hänen on punnittava poliittisia prioriteettejaan suhteessa Suomen maakuvalle koituviin vahinkoihin. Keskustelussa korostetaan, kuinka visuaalinen viesti, kuten rasistiseksi tulkittava ele, on huomattavasti voimakkaampi ja helpommin leviävä kuin mikään kirjallinen selitys.

Kelan pääjohtaja Lasse Lehtosen ympärillä vellonut uutisointi nähdään esimerkkinä median yhdenmukaistumisesta ja sopuli-ilmiöstä, jossa faktat ja mittasuhteet hämärtyvät. Sadeoja nostaa esiin, kuinka Kelan hallituksen puheenjohtaja Vertti Kiukas horjutti aktiivisesti Lehtosen asemaa poliittisin motiivein. Sannikka puolestaan analysoi Lehtosen tehneen kriittisen kriisiviestintävirheen vastaamalla henkilöstön tunnehuoliin pelkillä järkiargumenteilla ja vähättelemällä omia lausuntojaan, mikä kaivoi kuoppaa entistä syvemmälle.

Lopuksi käsitellään Ulkopoliittisen instituutin saamaa huomautusta Oliver Stubbin harjoittelupaikasta, mitä pidetään esimerkkinä suomalaisten verkostojen ja suhteiden merkityksestä rekrytoinnissa. Jakso päättyy poliittiseen analyysiin hallituksen laskevasta kannatuksesta ja SDP:n hurjasta suosiosta, minkä katsotaan johtuvan hallituksen joutumisesta ankeuden ja vaikeiden talouspäätösten kasvoiksi. Vuoden 2025 isoimmiksi uutisiksi ennustetaan Ukrainan rauhanhierontaa ja Trumpin toisen kauden vaikutuksia globaaliin dynamiikkaan.

Jakson pääkohdat
  • Kriisiviestinnän perussääntö: Tunneperäisiin huoliin ei saa koskaan vastata pelkillä järkiargumenteilla, tai kohu vain kiihtyy.
  • Perussuomalaiset katalyyttinä: Sosiaalisessa mediassa pienikin kohu muuttuu hallitustason kriisiksi ja maakuvan vahingoksi heti, kun perussuomalaiset antavat sille julkisen tukensa.
  • Median yhdenmukaistuminen: Nykyinen uutisrytmi ja sopuli-ilmiö johtavat siihen, että ensimmäinen valittu näkökulma jää elämään totuutena, ja tärkeät nyanssit putoavat pois kiireen takia.
  • Suhteiden merkitys rekrytoinnissa: UPIn saama huomautus osoittaa, että perinteinen suhteilla työllistyminen elää vahvana ja murentaa instituutioiden uskottavuutta modernissakin Suomessa.