Putinin naamio on riisuttu: 2010-luku idässä

Jakson kuvaus

Suomen entinen Moskovan ja Berliinin suurlähettiläs Rene Nyberg analysoi Venäjän 2010-luvun käännekohtia. Jaksossa käydään läpi Dmitri Medvedevin herättämät toiveet, Vladimir Putinin paluu valtaan, Ukrainan kriisin alkupisteet sekä Venäjän nykyisen sotapolitiikan seuraukset. Nyberg pohtii myös lännen naiiviutta ja sitä, miksi Venäjän kehitys kääntyi vääjäämättömästi kohti sotaa ja repressioita.

Jakso on kuvattu 13.12.2025

Vieraana:

René Nyberg, Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs

Tiivistelmä jakson sisällöstä

Haastattelussa Rene Nyberg perkaa 2010-luvun Venäjää, joka alkoi maltillisissa ja jopa toiveikkaissa merkeissä. Dmitri Medvedevin presidenttikausi herätti lännessä ja Venäjän liberaaleissa piireissä uskoa oikeusvaltion kehittymiseen ja taloudelliseen modernisaatioon. Nyberg kuvailee aikaa, jolloin taloudellinen yhteistyö ja kauppa nähtiin keinona integroida Venäjä tiiviimmin osaksi kansainvälistä yhteisöä. Esimerkkinä tästä oli Norjan ja Venäjän välinen Barentsinmeren rajakiistan ratkeaminen, joka oli Medvedevin ajan merkittävä diplomaattinen saavutus.

Käänne huonompaan tapahtui Putinin palatessa presidentiksi vuonna 2012, mikä johti laajoihin mielenosoituksiin ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttamiseen. Nyberg huomauttaa, että länsi ja erityisesti Saksa arvioivat Venäjän suunnan väärin uskoessaan kaupallisen kanssakäymisen normalisoivaan voimaan. Saksan Venäjä-politiikka, jota Nyberg seurasi Berliinistä käsin, pohjautui pitkälti samoihin virheoletuksiin kuin Suomenkin toiminta. Putinin paluu merkitsi siirtymistä kohti autoritaarisempaa hallintoa, jossa oppositio, kuten Boris Nemtsov ja myöhemmin Aleksei Navalnyi, joutui järjestelmällisen vainon kohteeksi.

Ukrainan rooli nousi keskiöön vuosina 2013 ja 2014, kun kansa nousi kapinaan presidentti Janukovytšia vastaan. Nyberg painottaa, ettei kyseessä ollut lännen masinoima vallankaappaus, vaan aito kansannousu, jota Venäjä ei kyennyt ymmärtämään. Krimin miehitys ja Donbassin sodan alku olivat esimakua laajemmasta konfliktista. Haastattelussa käsitellään myös talousvaikutuksia ja sitä, kuinka Venäjä alkoi eristäytyä muusta maailmasta. Nyberg muistelee myös omaa aikaansa East Officen johdossa ja suomalaisen teollisuuden yrityksiä navigoida muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lopuksi Nyberg vertaa nykyistä tilannetta historiallisiin tapahtumiin, kuten talvisotaan ja toiseen maailmansotaan. Hän toteaa Putinin tehneen massiivisia virhearvioita Ukrainan puolustuskyvyn ja omien joukkojen suorituskyvyn suhteen. Toisin kuin Stalin, joka kykeni lopettamaan sodan, Putin näyttää olevan jumissa aloittamansa konfliktin kanssa. Vaikka Ukraina on osoittautunut yhtenäiseksi kansakunnaksi, sodan lopputulos ja Venäjän tulevaisuus pysyvät epävarmoina Putinin kyvyttömyyden vuoksi löytää ulospääsyä tilanteesta.

Jakson pääkohdat
  • Lännen taloudellinen naiiviutta: Sekä Suomi että Saksa yliarvioivat kaupan ja keskinäisriippuvuuden kyvyn muuttaa Venäjää liberaalimmaksi ja vakaammaksi valtioksi.
  • Putinin ja Stalinin ero: Vaikka Putinia verrataan usein historiallisiin diktaattoreihin, häneltä puuttuu Stalinin kyky neuvotella ja lopettaa sota silloin, kun se on strategisesti välttämätöntä.
  • Ukraina on aito kansakunta: Venäjän johto teki kohtalokkaan virheen aliarvioidessaan ukrainalaisten kansallisen identiteetin ja halun puolustaa maataan, mitä Putin pitää virheellisesti ulkopuolisena juonena.
  • Medvedevin perintö ja tuho: Dmitri Medvedevin kausi oli lyhyt toivon pilkahdus, mutta se päättyi täydelliseen nöyryytykseen ja Putinin paluuseen, mikä radikalisoi Medvedevin myöhemmän poliittisen hahmon.