Tämän viikon jaksossa pureudutaan politiikan ja median kuumimpiin kohuihin. Kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo ja Iltalehden politiikan toimituksen esimies Juha Ristamäki analysoivat Timo Vornasen ammuskelutapausta ja hänen hämmentävää viestintäänsä. Miksi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela pakenee toimittajia, kun puolueen nuorisojärjestöä syytetään juutalaisvastaisuudesta? Keskustelussa käydään läpi myös Ylen johdon kohutut bonukset YT-neuvottelujen jälkeen, BBC:n ajautuminen kriisiin Trump-uutisoinnin vuoksi sekä Kelan pääjohtaja Lasse Lehtosen yhteenotto henkilöstön kanssa etätöistä.
Jakso on kuvattu 14.11.2025.
Vieraina:
Katleena Kortesuo, viestintäasiantuntija
Juha Ristamäki, politiikan toimituksen esihenkilö, Iltalehti
Jakson ensimmäisenä aiheena käsiteltiin kansanedustaja Timo Vornasen tapausta. Vieraat totesivat Vornasen väitteen, jonka mukaan hän toimi kaikessa oikein, olevan ristiriidassa videotallenteiden kanssa. Erityisesti hänen lausuntoaan “asehan on kuin ajokortti” pidettiin legendaarisena viestinnällisenä virheenä. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Vornanen tulee saamaan tuomion. Ristamäki ja Kortesuo arvioivat, että Perussuomalaiset saattavat äänestäjien lyhyen muistin ja puolueen kannattajakunnan vuoksi ottaa hänet vielä ehdolle tulevissa vaaleissa.
Toisena aiheena keskusteltiin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan toiminnasta. Koskela on vältellyt mediaa vasemmistonuorten puheenjohtajan julkaistua kiistanalaisen kirjoituksen, jonka tulkittiin vihjaavan, ettei Suomen tulisi olla turvallinen maa israelilaisille. Kortesuo piti kirjoitusta selkeästi juutalaisvihamielisenä. Asiantuntijoiden mukaan Koskelan pakeneminen kameroilta on kriisiviestinnällisesti erittäin huono ratkaisu, joka antaa kuvan vastuun välttelystä. Laajemmassa keskustelussa puolueiden kriisiviestinnästä Ristamäki nosti esiin demareiden “simpukkapuolustuksen” eli sisäänpäin käpertymisen, kun taas Kortesuo määritteli perussuomalaisten tyyliksi “siilipuolustuksen” eli vastahyökkäyksen.
Kolmantena aihepiirinä käsiteltiin julkisten instituutioiden kohuja. Ylen hallituksen päätös palauttaa johdon tulospalkkiot heti mittavien YT-neuvottelujen jälkeen tuomittiin keskustelussa. Kortesuo piti tilannetajua täysin hukassa olevana. Asiantuntijat kyseenalaistivat, tarvitseeko valtion mediayhtiön johto, jonka palkka on 26 000 euroa kuukaudessa, erillisiä tulospalkkioita. Myös Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen oli syynissä huonojen henkilöstökyselytulosten ja etätyökiistan vuoksi. Ristamäki arvioi, että varsinainen ongelma ei ole etätyölinjaus, vaan Lehtosen impulsiivinen ja “1800-luvun patruunan” kaltainen viestintätyyli.
Viimeisenä teemana keskusteltiin median puolueellisuudesta BBC:n Trump-kohun kautta. BBC oli tarkoitushakuisesti editoinut Donald Trumpin puhetta saadakseen hänet näyttämään väkivaltaan yllyttävältä. Ristamäki totesi, että median negatiivinen ja usein hysteerinen suhtautuminen Trumpiin on ollut jatkuva ilmiö myös Suomessa. Kortesuo huomautti median kaksoisstandardeista esimerkiksi siinä, miten Trumpin ja Bidenin rajamuuripolitiikkaa on käsitelty. BBC:n sisäisessä raportissa oli kritisoitu myös Hamasin tietojen kritiikitöntä julkaisua sekä transaktivistien liiallista vaikutusvaltaa uutisointiin. Asiantuntijat tunnistivat Suomen mediassa samoja piirteitä, kuten Ylen DEI-koulutukset ja “turvallisten tilojen” käsitteen sopimattomuuden toimitustyöhön.