Venäjän varjolaivaston toimet Itämerellä eivät ole vahinkoja, vaan testisarja, jolla mitataan lännen reaktiokykyä. Hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolainen perkaa Eagle S -aluksen tapausta, jossa Suomen oikeuslaitos joutui toteamaan toimivaltansa riittämättömyyden. Miksi rikosprosessi on väärä työkalu hybridivaikuttamisen torjuntaan, ja miksi Savolainen pitää Donald Trumpin Eurooppa-kritiikkiä perusteltuna? Jakso tarjoaa syvällisen katsauksen merelliseen infrastruktuuriin, Venäjän “korkean vaikutuksen” operaatioihin ja Euroopan turvallisuustilanteen haavoittuvuuteen.
Jakso on kuvattu 12.12.2025
Vieraana:
Jukka Savolainen, verkostojohtaja, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus
Jukka Savolainen tyrmää väitteet, joiden mukaan Suomenlahdella tapahtunut Eagle S -aluksen aiheuttama kaapelirikko olisi ollut vahinko. Hänen mukaansa on absurdia väittää ankkurin putoavan vahingossa ja raahautuvan pohjassa 90 kilometrin matkan vaurioittaen viittä kaapelia. Savolainen näkee tapahtuman osana Venäjän laajempaa testisarjaa, johon kuuluvat myös aiemmat tapaukset, kuten New New Polar Bear. Vaikka Suomen viranomaiset onnistuivat pysäyttämään aluksen uudenlaisen laintulkinnan avulla, Helsingin käräjäoikeus jätti myöhemmin tapauksen tutkimatta vedoten toimivallan puutteeseen talousvyöhykkeellä.
Haastattelussa korostuu nykyisen oikeusprosessin soveltumattomuus hybridisodankäynnin torjuntaan. Savolainen kritisoi tilannetta, jossa turvallisuuspoliittisten iskujen selvittely kestää vuosia ja päättyy vapauttaviin tuomioihin todisteiden tai toimivallan puutteessa. Hänen mukaansa valtiojohdon pitäisi pystyä osoittamaan iskun tekijä nopealla poliittisella päätöksellä, eikä jäädä odottamaan vuosia kestävää oikeusprosessia. Tämä on välttämätöntä tilanteissa, joissa laajat sähkö- tai tietoliikennekatkot voisivat ajaa yhteiskunnan kaaokseen ja kääntää kansalaiset omaa hallintoaan vastaan.
Venäjän toiminnan motiiviksi Savolainen nimeää lännen reaktiokyvyn testaamisen ja “master planin”, jolla Venäjä pyrkii luomaan itsestään sivilisaatiovaltion. Itämeri toimii sivunäyttämönä, kun taas todelliset strategiset kohteet sijaitsevat Pohjanmerellä ja Atlantilla, joiden kautta kulkee valtaosa maailman internet-liikenteestä ja energiasta. Savolainen varoittaa “korkean vaikutuksen hybridioperaatioista” (High Impact Hybrid Operation), joilla Venäjä voisi pyrkiä estämään Euroopalle tärkeitä poliittisia päätöksiä iskemällä samanaikaisesti useisiin kriittisiin kohteisiin, kuten lentoliikenteeseen ja finanssijärjestelmään.
Lopuksi keskustelu kääntyy Yhdysvaltoihin ja Donald Trumpiin. Savolainen pitää Trumpin turvallisuusstrategiaa realistisena eikä näe sitä Eurooppa-vastaisena, vaan herättelynä. Hänen mukaansa Eurooppa on heikko, identiteettinsä kadottanut ja kyvytön hallitsemaan maahanmuuttoa, mikä tekee siitä haavoittuvan. Koska Euroopan oma aseistautuminen vie arviolta kymmenen vuotta, manner on täysin riippuvainen Yhdysvaltain tuesta. Siksi Euroopan on Savolaisen mukaan nieltävä ylpeytensä ja varmistettava, että Yhdysvalloilla on intressi pysyä liittolaisena.