Yhdysvallat on iskenyt Venezuelaan tavalla, joka ravistelee koko kansainvälistä järjestelmää. Tässä jaksossa ulkopolitiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä purkaa operaation taustoja, Trumpin hallinnon uutta doktriinia ja sitä, miksi olemme palanneet 1800 luvun suurvaltapolitiikkaan. Keskustelussa perataan myös Trumpin kabinetin sisäistä dynamiikkaa ja uuden kansallisen turvallisuusstrategian nopeaa toimeenpanoa.
Jakso on kuvattu 5.1.2026
Vieraana:
Risto E.J Penttilä, kansainvälisen politiikan asiantuntija, FT
Yhdysvaltain isku Venezuelaan ei ole Penttilän mukaan yksittäinen sattuma, vaan osa laajempaa pyrkimystä rakentaa uusi amerikkalaiskeskeinen maailmanjärjestys. Operaatio osoittaa Yhdysvaltojen halua palata perinteiseen suurvaltarooliin, jossa vallitsee selkeä hierarkia: suurvallat tekevät päätökset ja muiden on mukaututtava. Tämä merkitsee paluuta 1800 luvun kaltaiseen tykkivenediplomatiaan, jossa sotilaallista voimaa käytetään sumuilematta omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Haastattelussa verrataan Yhdysvaltojen ja Venäjän toimintatapoja. Siinä missä Venäjä toteuttaa Ukrainassa brutaalia ja alkeellista kulutussotaa tavoitteenaan maan miehitys, Yhdysvallat luottaa sofistikoituneisiin täsmäiskuihin. Vaikka metodit eroavat, molempia maita yhdistää usko raakaan voimaan ja vallan hierarkiaan. Venezuelassa Maduron kieltäytyminen hänelle tarjotusta sopimuksesta johti nopeaan ja väkivaltaiseen vallanvaihtoon, mikä toimii varoituksena muille toimijoille.
Trumpin hallinnon toiminta saattaa näyttää impulsiiviselta, mutta Penttilä korostaa sen perustuvan pitkään valmisteltuihin suunnitelmiin. Uusi kansallisen turvallisuuden strategia toimii pohjana, jota toteutetaan nyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Hallinnon sisällä eri ryhmittymät kilpailevat vaikutusvallasta, ja Trumpin päätökset ovat usein seurausta tästä “kauneuskilpailusta”, jossa parhaiten valmistellut konseptit voittavat presidentin suosion.
Kabinetti voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: reaalipoliitikkoihin, ideologeihin ja vallankumouksellisiin. Reaalipoliitikot, kuten Marco Rubio, painottavat voimaa ja strategisia etuja, kun taas ideologit, kuten JD Vance, haluavat muokata maailmaa perinteisten arvojen mukaiseksi. Vallankumoukselliset taas pyrkivät murtamaan vanhat instituutiot nopeasti. Kaikkia näitä ryhmiä yhdistää kuitenkin uusi toimintakulttuuri, jossa pitkät pohdinnat on korvattu suoralla ja päättäväisellä toiminnalla.