Kirjailija Ilkka Saari keskustelee Ella Kannisen kanssa uudesta teoksestaan Rooman alkava auringonlasku. Keskustelu vie katsojan 200-luvun Rooman valtakuntaan – aikaan, jolloin imperiumi horjui sotien, ruttojen ja sisäisten ristiriitojen paineessa. Miksi Rooma melkein hajosi, ja miksi juuri nyt kiinnostus sen perintöön on noussut? Saari avaa, miten hänen fiktiivinen tarinansa peilaa nykyajan epävarmuutta, ja mitä roomalaiset voivat yhä opettaa meille vallasta, uskosta ja ihmisen arvosta.
Jakso on kuvattu 3.10.2025.
Toimittaja Ella Kannisen vieraana kirjailija Ilkka Saari.
Ilkka Saaren ja Ella Kannisen keskustelu alkaa ystävyydestä ja yhteisestä televisiohistoriasta, mutta sukeltaa pian syvälle roomalaiseen aikaan. Saari kertoo, miten hänen ja Kannisen yhteiset matkat Ellan matkassa -sarjan parissa sytyttivät kipinän kirjoittaa romaani 200-luvun kriisistä. Teoksen taustalla on vuosien tutkimus ja matkat pitkin Rooman valtakunnan raunioita – Triestestä Baijeriin. Saari kuvaa, miten hän halusi ymmärtää, mikä sai jättimäisen imperiumin pysymään pystyssä vuosisatoja ilman teknologiaa, ja mikä lopulta murensi sen.
Kirjan päähenkilö, sotilas ja hallintomies Gnaeus Severius Tullus, kuljettaa lukijan kriisien keskelle. Hänen hahmonsa kautta Saari tarkastelee vallan ja vastuun, uskon ja epäilyn välistä jännitettä. Tulluksen kautta avautuu myös naisen asema Rooman yhteiskunnassa – patriarkaalisen järjestelmän varjoissa, mutta silti vaikutusvaltaisena toimijana. Saari paljastaa olleensa yllättynyt, kuinka paljon todellista taloudellista ja sosiaalista valtaa naisilla oli, erityisesti perheen ja omaisuuden hallinnan kautta.
Keskustelussa nousee esiin myös teoksen keskeinen tunne: rakkaus ja sen mahdottomuus. Kun legaatti rakastuu orjanaiseen, tarinasta tulee yhtä aikaa romanttinen ja traaginen. Kanninen huomauttaa, että juuri rakkauden ja väkivallan rinnakkaisuus tekee kirjasta inhimillisen ja ajankohtaisen. Saari myöntää, että halusi kuvata paitsi valtakunnan murtumisen, myös yksilön sisäisen kriisin – hetken, jolloin vanha maailma sortuu ja uusi ei ole vielä syntynyt.
Lopulta keskustelu kääntyy nykyaikaan. Miksi Rooma kiinnostaa meitä yhä? Saaren mukaan 200-luvun epävarmuus muistuttaa omaa aikaamme: valtataisteluja, talouden murrosta, väestön huoltosuhteen kriisiä ja uskon menettämistä yhteiseen tarinaan. Hänen mukaansa romaanin todellinen ydin ei ole menneisyydessä, vaan nykyhetkessä – siinä, miten ihmiset kokevat maailman, joka tuntuu menettävän merkityksensä. “Jos kirjani tuo lohtua siitä, että ennenkin on oltu sekaisin, niin se on tehnyt tehtävänsä”, Saari sanoo.