Suomi on pitkään nauttinut toimitusvarmasta ja edullisesta sähköstä, mutta vihreä siirtymä ja yhteiskunnan kiihtyvä sähköistyminen asettavat infraverkon ennennäkemättömän haasteen eteen. Carunan Kosti Rautiainen avaa haastattelussa, miksi sähkön saatavuutta ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä ja mitä voimme oppia Hollannin kriittisestä tilanteesta, jossa tuhannet yritykset jonottavat liittymiä ja kouluja joudutaan pyörittämään aggregaateilla. Jaksossa pureudutaan sähköjärjestelmän pullonkauloihin, tehontarpeen kasvuun ja tarvittaviin investointeihin.
Jakso on kuvattu 19.12.2025
Vieraana:
Kosti Rautiainen, asiakkuusjohtaja, Caruna
Suomi on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvässä asemassa sähkön hinnan ja puhtauden suhteen, mikä on merkittävä kansainvälinen kilpailuvaltti. Haastattelussa kuitenkin korostetaan, ettei nykytila ole pysyvä ilman merkittäviä toimia. Sähköjärjestelmän rajat alkavat tulla vastaan, kun lämmitys ja liikenne sähköistyvät vauhdilla. Keskeinen huoli ei ole pelkästään sähkön kokonaismäärä, vaan hetkellinen tehontarve, joka voi kasvaa rajusti sähkön hinnan ollessa alhainen ja kulutuksen painottuessa samoihin ajankohtiin.
Esimerkkinä käytetään Hollantia, jossa sähköverkko on jo ajettu täyteen. Tilanne on johtanut siihen, että kymmenet tuhannet yritykset odottavat sähköliittymiä ja yhteiskunta joutuu turvautumaan kalliisiin ja epäekologisiin hätäratkaisuihin, kuten dieselaggregaatteihin. Hollannin tilanne toimii varoituksena siitä, kuinka nopeasti järjestelmä voi muuttua toimimattomaksi, jos verkkoinvestoinnit ja luvitus eivät pysy kulutuksen muutoksen tahdissa.
Suomessa on jo nähty ensimmäisiä varoitusmerkkejä verkon kuormituksesta. Marraskuun lopun tilanne, jossa tehontarve kasvoi vuorokauden sisällä yli 30 prosenttia hinnan laskiessa, vaati jo kantaverkkoyhtiö Fingridin ja jakeluverkkoyhtiöiden välistä nopeaa yhteistyötä jännitteen hallitsemiseksi. Tämä osoittaa, että hintaohjattu kulutus ja sähkökattiloiden yleistyminen muuttavat järjestelmän dynamiikkaa tavalla, johon nykyinen infrastruktuuri ei ole täysin valmis.
Tulevaisuuden ratkaisuna nähdään pitkäjänteinen, yli hallituskausien ulottuva strateginen suunnittelu ja verkkoinvestointien vauhdittaminen. Suomen on varauduttava tilanteeseen, jossa naapurimaa Ruotsi ei välttämättä pysty tarjoamaan tukea huippukulutuksen aikana yhtä paljon kuin aiemmin. Jotta sähkö pysyy suomalaisena etuoikeutena, vaatii se yhteistä tahtotilaa, sujuvaa luvitusta ja ymmärrystä siitä, että sähköjärjestelmä on koko yhteiskunnan toiminnan perusta.