Suurlähettiläs Rene Nyberg palaa Asiastudion jaksossa dramaattiselle 1990-luvulle. Jaksossa pureudutaan Neuvostoliiton romahduksen jälkeiseen aikaan, jolloin Suomi irtautui rauhansopimuksen sotilaspykälistä ja toteutti historiallisen asekaupan yhdistyneeltä Saksalta. Nyberg analysoi Jeltsinin ajan tragedioita, rajavalvonnan mahdottomuutta ilman vastapuolta sekä Putinin nousua valtaan. Syväluotaava keskustelu avaa suomalaisen diplomatian kulissit keskellä Euroopan suurta murrosta.
Jakso on kuvattu 11.12.2025
Vieraana:
René Nyberg, Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs
Haastattelussa Rene Nyberg kuvaa 1990-lukua suurten murrosten ja diplomaattisten voittojen aikana. Kaikki alkoi presidentti Mauno Koiviston historiallisesta päätöksestä todeta Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset pykälät vanhentuneiksi, mikä avasi Suomelle uuden liikkumavaran kansainvälisessä politiikassa. Nybergin omat tehtävät veivät hänet Bonniin, Wieniin ja lopulta ulkoministeriön itäosaston johtoon, missä hän seurasi läheltä sekä Saksan yhdistymistä että Neuvostoliiton muuttumista Venäjäksi.
Yksi jakson hätkähdyttävimmistä paljastuksista on kuvaus Itä-Saksan armeijan kaluston ostamisesta Suomeen. Nybergin mukaan kyseessä oli suoranainen “kaappaus”, jossa kenraali Aimo Pajunen hankki valtavan määrän panssareita ja ammuksia lähes olemattomalla hinnalla Saksan liittotasavallan halutessa eroon DDR:n ylijäämävarastoista. Tämä operaatio vahvisti Suomen puolustuskykyä merkittävästi ja oli mahdollista vain juuri muuttuneen poliittisen tilanteen vuoksi.
Venäjän sisäistä kehitystä Nyberg tarkastelee kriittisesti mutta ymmärtäväisesti. Hän kuvaa Boris Jeltsinin aikaa tragediana, joka kuitenkin loi Venäjälle jotakin sellaista vapautta, jota maassa ei ollut koskaan aiemmin koettu. Nybergin analyysin mukaan Jeltsinin ajan vapaus ja moniarvoisuus kuitenkin murenivat myöhemmin Putinin vakiinnuttaessa valtansa. Haastattelussa sivutaan myös Tšetšenian sotaa ja Venäjän talouden hallintaan ottoa keskuspankin ja uusien vallanpitäjien toimesta.
Lopuksi Nyberg jakaa oivalluksiaan rajojen merkityksestä peilaten kokemuksiaan Yhdysvaltain ja Meksikon rajalta Venäjän rajaproblematiikkaan. Hänen keskeinen teesinsä on, ettei rajaa voi tehokkaasti valvoa ilman vastapuolen yhteistyötä. Tämä havainto on edelleen ajankohtainen ja kytkeytyy laajempaan keskusteluun valtioiden suvereniteetista ja turvallisuudesta. Jakso päättyy odotukseen 2000-luvun ja Nybergin Moskovan-suurlähettiläsajan käsittelystä.