Sisäministeri Mari Rantanen linjaa, miksi Suomen itäraja pysyy kiinni “niin kauan kuin se on tarpeen” ja miten Suomi varautuu muihin hybridiuhkiin, kuten Venäjän varjolaivastoon Itämerellä.
Keskustelussa pureudutaan työperäiseen maahanmuuttoon, työelämän hyväksikäyttöön ja hallituksen kaavailemaan 3000 euron palkkarajaan. Miten uusi “työllä kotoutumisen” malli eroaa vanhasta ja miksi ministeri haluaa tilastot tarkasteluun väestöosuuksiin suhteutettuna?
Lisäksi aiheina ovat tehostuneet maasta poistamiset, vapaaehtoisen paluun haasteet ja se, mihin maihin vakaviin rikoksiin syyllistyneitä voidaan palauttaa.
Jakso on kuvattu 14.11.2025
Vieraana:
Mari Rantanen, sisäministeri
Sisäministeri Mari Rantanen torjuu kritiikin, jonka mukaan itärajan sulkeminen olisi naapurimaan kansalaisten kiusaamista. Hänen mukaansa kyse on puhtaasti kansallisen turvallisuuden turvaamisesta, ja kritiikki tulisi osoittaa Kremliin. Raja pysyy kiinni niin kauan kuin se on tarpeen ja välineellistetyn maahantulon riski pysyy korkeana. Rantanen toteaa, että Suomen resilienssiä testataan nyt monin tavoin, ja nostaa esiin myös muut uhat, kuten Venäjän varjolaivaston aiheuttaman riskin Itämerellä sekä drone-toiminnan.
Haastattelussa käsitellään laajasti työperäistä maahanmuuttoa ja siihen liittyvää hyväksikäyttöä. Rantanen toteaa työelämän “modernin orjuuden” olevan tiedostettu ongelma, josta poliisikin varoitti jo edellisen hallituksen lieventäessä työperäisen maahanmuuton sääntöjä. Ratkaisuksi nykyisiin ongelmiin Rantanen ei näe matalapalkkaista maahanmuuttoa, joka vaatii tuekseen sosiaaliturvaa, vaan esittää Perussuomalaisten mallin mukaisesti noin 3000 euron palkkarajaa. Tämä takaisi, että maahan tulisi koulutettuja asiantuntijoita, jotka vahvistavat julkista taloutta.
Rantasen mukaan Suomen tulisi ensisijaisesti pyrkiä työllistämään jo maassa olevat yli 60 000 ulkomaalaistaustaista työtöntä sekä uudistaa sosiaaliturvaa niin, ettei se kilpaile matalapalkkaisen työn kanssa. Hän kritisoi aiempia kotoutumistoimia tehottomiksi ja korostaa terminologista eroa “kotouttamisen” (aktiivinen toimi) ja “kotoutumisen” (passiivinen prosessi) välillä. Uusi hallitusohjelman malli tähtääkin nimenomaan työn kautta tapahtuvaan kotoutumiseen. Rantanen näkee ongelmana myös opiskelijoiden perheenyhdistämisen, joka kasvoi edellisen hallituksen lakimuutoksen myötä, tuoden maahan suuria määriä ihmisiä, jotka hänen mukaansa pääsevät suoraan sosiaaliturvan piiriin.
Keskusteltaessa toimeentulotuesta Rantanen pitää Ilta-Sanomien selvityksen lukuja (mm. somalin- ja arabiankielisten yliedustus) “murskaavina”. Hän painottaa, että tilastoja on tarkasteltava absoluuttisten lukujen sijaan suhteutettuna väestöryhmän kokoon, jotta yliedustus paljastuu. Myös rikostilastoja tulee seurata samalla periaatteella Ruotsin varoittavan esimerkin vuoksi. Maasta poistamisten osalta Rantanen toteaa palautusten tehostuneen: koko maassa 40% ja Helsingissä jopa 60% edellisvuotta enemmän. Hän korostaa, että vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ja turvallisuusuhkien kohdalla palauttamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, eikä kohdemaita tule kategorisesti sulkea pois.