Asiastudion vieraana on kenraaliluutnantti evp Eero Pyötsiä, jonka kanssa analysoimme Ukrainan rauhannäkymiä, Venäjän sotatalouden todellista tilaa ja Euroopan puolustuksen suuria haasteita. Pyötsiä avaa, miksi Venäjä saattaa suosia jäätynyttä konfliktia pysyvän rauhan sijaan ja miten Suomi onnistui säilyttämään uskottavan puolustuksen muiden ajaessa järjestelmiään alas. Keskustelussa pureudutaan myös Yhdysvaltojen muuttuvaan rooliin Natossa ja siihen, miten Eurooppa voisi saavuttaa strategisen itsenäisyyden puolustustarvikehankinnoissa.
Jakso on kuvattu 16.12.2025
Vieraana:
Eero Pyötsiä, kenraaliluutnantti evp
Kenraaliluutnantti evp Eero Pyötsiä suhtautuu varovaisesti uutisiin mahdollisesta rauhansuunnitelmasta Ukrainassa, sillä hän näkee Venäjän tavoittelevan ensisijaisesti jäätynyttä konfliktia. Jäätynyt tilanne palvelisi Venäjän etuja estämällä Ukrainan ja Georgian kaltaisten maiden lähentymisen länteen ja Naton jäsenyyden, johon rajaristiriidat vaikuttavat estävästi. Pyötsiä korostaa, että kestävän rauhan on oltava oikeudenmukainen erityisesti ukrainalaisten silmissä ja vaatisi aitoja turvatakuita, joita vuoden 1994 Budapestin muistio ei kyennyt tarjoamaan.
Venäjän sotateollisuuden nousua Pyötsiä pitää merkittävänä, mutta muistuttaa, että toistaiseksi Ukrainassa on sodittu pitkälti vanhoilla varastoilla. Venäjän kyky ajaa sotatalous ylös on kuitenkin erilainen kuin länsimaissa poliittisen toimintaympäristön vuoksi, ja maa sietää huomattavasti suurempia miestappioita erilaisen ihmisarvokäsityksen vuoksi. Pyötsiä vertaa nykyistä tilannetta ensimmäisen maailmansodan kulutussotaan, jossa linnoittautuneita asemia vastaan hyökätään massiivisella miesvoimalla.
Euroopan osalta haastattelussa nousee esiin puolustuspolitiikan hajanaisuus ja riippuvuus Yhdysvalloista. Pyötsiä kritisoi Euroopan vapaamatkustaja-asennetta ja korostaa, että puolustusteollisuuden pirstaloituminen useisiin eri järjestelmiin, kuten lukuisiin eri hävittäjä- ja panssarivaunumalleihin, on tehotonta ja kallista. Hän peräänkuuluttaa eurooppalaista “diiliä”, jossa keskityttäisiin harvempiin, massatuotettuihin ja yhteensopiviin puolustusjärjestelmiin kilpailukyvyn parantamiseksi.
Suomen asemaa Pyötsiä pitää vahvana, koska maa ei muiden eurooppalaisten valtioiden tavoin purkanut puolustusjärjestelmäänsä kylmän sodan jälkeen. Esimerkkinä tästä hän mainitsee Hollannista edullisesti hankitut panssarivaunut, joita myyjämaa alkoi katua heti Krimin miehityksen jälkeen. Tulevaisuuden osalta kenraali uskoo, että vaikka tekniset kysymykset, kuten ilmatilan avautuminen, voitaisiin ratkaista nopeasti, luottamuksen palautuminen Venäjään vaatii vuosikymmenten polun.