Suomen talous on synkässä jamassa, ja taantuman uhka leijuu yllämme. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju avaa Velka-Suomi-sarjassa karun tilanteen: miksi olemme tässä jamassa, ja mitä tapahtuisi, jos käännettä ei tapahdu. Kuka on syyllinen?
Haastattelussa verrataan Sanna Marinin ja Petteri Orpon hallitusten talouspolitiikan vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ja paljastetaan kumpi on ollut Suomen taloudelle tuhoisampi. Kangasharju esittelee myös konkreettiset toimet, joilla Suomi saataisiin takaisin kasvu-uralle: maahanmuutto, koulutus ja palkkajärjestelmän uudistus.
Jakso on kuvattu 2.12.2025
Vieraana:
Aki Kangasharju, toimitusjohtaja, Etla
Suomen talouden tila ja syyt taantumaan
Suomi on ajautunut talousahdinkoon, jota kuvaa parhaiten Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun huoli: maa on OECD-maiden joukossa heikoimmassa taloudellisessa tilassa. Suomen talouskasvun puute ja heikko tuottavuus ovat jatkuneet jo lähes kaksi vuosikymmentä. Jos nykyinen kehityskulku jatkuu, Suomi uhkaa ajautua velkavankeuteen ja velkajärjestelyyn, mikä muistuttaa Kangasharjun mukaan Kreikan kriisiä. Vaikka kansainväliset suhdanteet ovat heikot, ne eivät selitä Suomen heikompaa tilannetta verrattuna Pohjoismaihin, kuten Ruotsiin ja Tanskaan. Suomen ongelman ydin on kotimainen kysyntä: BKT:tä on painanut alas erityisesti asuntorakentamisen totaalinen romahtaminen korkojen nousun myötä.
Pitkän aikavälin ongelmat ja ulkopolitiikka
Asuntorakentamisen lisäksi toinen merkittävä pitkän aikavälin hidaste on ikääntyvän väestön kasvava palveluiden tarve. Vanhuspalveluissa tuottavuus laskee luonnostaan, mikä heikentää koko talouden tuottavuuskasvua. Tämä on seurausta siitä, että Suomessa on laiminlyöty jo 1990-luvulta lähtien Valtiovarainministeriön kehotuksia lisätä maahanmuuttoa ja parantaa julkisten palveluiden tuottavuutta. Ulkomaankaupan osalta Suomen nettovienti vetää, mikä tukee talouskasvua, mutta itse vienti ei kasva yhtä hyvin kuin aikaisemmin Lisäksi Suomen ongelmana on, että liian harva yritys pyrkii maailman kärkeen omalla alallaan.
Hallitusten talouspolitiikan arviointi
Haastattelussa verrattiin Marinin ja Orpon hallitusten talouspolitiikan vaikutuksia. Lyhyellä aikavälillä Marinin hallitus onnistui koronakriisin hoidossa hyvin, mutta pitkällä aikavälillä sen linja oli katastrofaalinen. Marinin hallitus jatkoi velanottoa silloinkin, kun siihen ei ollut enää pakottavaa tarvetta korona-ajan jälkeen, ja menolisäykset ohjattiin kohteisiin, jotka eivät priorisoineet talouskasvua, vaan nykyhetken hyvinvointia. Vaikka Orpon hallitus ei ole onnistunut perumaan Marinin hallituksen pysyviä menolisäyksiä, sen sopeutustoimet ovat periaatteellisesti parempia, koska ne perustuvat menojen leikkauksiin eikä verojen korotuksiin. Tutkimusten mukaan menoleikkaukset ovat tehokkaampi tapa velkatason pysyvään alentamiseen. Kangasharjun painotetussa kokonaisarviossa Marinin hallitus sai arvosanaksi 6, ja Orpon hallitus 8,5.
Tarvittavat rakenteelliset uudistukset
Suomen talouden parantamiseksi tarvitaan laajoja rakenteellisia uudistuksia. Suomen korkea rakenteellinen työttömyys (6–7 prosenttia) johtuu liian korkeista alimmista palkoista, jotka estävät matalaa osaamista vaativien työpaikkojen syntymisen, sekä sosiaaliturvajärjestelmästä. Ratkaisuina esitetään sosiaaliturvan uudistamista ja matalampien palkkojen mahdollistamista matalan tuottavuuden työhön. Lisäksi tarvitaan aktiivista työperäistä maahanmuuttoa kotoutumistoimineen sekä koulutusjärjestelmän tason nostamista peruskoulusta alkaen. Uusin taloustieteellinen tutkimus myös korostaa, että verotuksella on luultua suuremmat haittavaikutukset työntekoon urapolkuefektin vuoksi, mikä puoltaisi ansiotuloverotuksen keventämistä.