Droonit ovat mullistaneet sodankäynnin logiikan. Niitä käytetään niin tiedustelussa kuin iskuissa, ja tekoäly tekee niistä yhä autonomisempia. Onko sota muuttunut pysyvästi?
Asiantuntijavieraina puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) ja Petri Reiman, Insta Groupin liiketoimintajohtaja.
Keskustelussa: Ukrainan Spiderweb-operaatio, tekoälyaseiden kehitys, Itämeren turvallisuus ja Suomen rooli drone-suurvaltana.
Jakso on kuvattu 7.10.2025.
Vieraina:
Heikki Autto, puolustusvaliokunnan pj, kansanedustaja (kok.)
Petri Reiman, liiketoimintajohtaja, Insta
Ukrainan sota nosti droonit sodankäynnin ytimeen. Sekä Autto että Reiman kuvaavat, miten sota alkoi siviilidroonien soveltamisesta taistelukäyttöön: kaupasta ostetuista laitteista rakennettiin räjähteitä kantavia silmiä taivaalle. Ensimmäiset menestykset nähtiin jo Vuoristo-Karabahin sodassa, mutta Ukrainan rintamilla kehitys kiihtyi. Venäjä reagoi hitaasti, ja alun improvisaatio muuttui nopeasti organisoiduksi droonisodaksi, jossa ohjelmisto ja taktiikka nousivat yhtä tärkeiksi kuin aseet.
Keskustelussa avataan myös Ukrainan Spiderweb-operaatiota, jossa drooneilla iskettiin Venäjän lentotukikohtiin tuhansien kilometrien säteellä. Operaatio osoitti, että moderni sota on yhtä paljon logistiikkaa, tiedustelua ja ohjelmointia kuin aseiden käyttöä. Ukrainan droonien onnistuneet iskut loivat Venäjälle uuden pelon ulottuvuuden: mikään kohde ei ole turvassa. Samalla sota pakotti Euroopan tunnustamaan, että sillä on teknologinen takamatka Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna.
Tekoäly tuo sodankäyntiin uuden vaiheen. Reiman kuvaa, miten droonit voivat pian etsiä ja tunnistaa kohteensa itsenäisesti. Venäjä on jo testannut automaattisia hyökkäysalgoritmeja, mutta laaja käyttöönotto on vielä kallista ja komponenttipula hidastaa kehitystä. Autto muistuttaa, että vaikka droonit ovat vallanneet taivaan, sodankäynti tarvitsee yhä perinteiset aseet, kuten tykistön ja miinat. Samalla Suomi joutuu arvioimaan omaa varautumistaan: pitäisikö drooneja varastoida kuten ammuksia, ja miten kriittinen riippuvuus Kiinasta voidaan katkaista?
Lopuksi keskustelu siirtyy merille. Itämeren turvallisuus on Suomelle elintärkeää, ja Mustanmeren kokemukset osoittavat, että droonit voivat lamauttaa laivaston ilman yhtäkin lentokonetta. Hybridisodan aikakaudella droonien todellinen uhka on niiden jälkien häivyttäminen: kuka iski ja mistä? Reimanin mukaan vastatoimet kehittyvät nyt nopeasti – laseraseet, mikroaaltosuojaus ja vastadroonit ovat jo testikäytössä. Autto päättää keskustelun toiveikkaasti: kuten toisen maailmansodan jälkeen, myös nyt sodan teknologia voi tulevaisuudessa palvella rauhaa ja siviiliyhteiskuntaa.