Jyri Häkämiehen yli 13 vuoden kausi Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) toimitusjohtajana päättyy. Asiastudion haastattelussa hän luonnehtii aikaa, jota leimasivat Suomen heikko talouskasvu, globaalit kriisit (korona, Venäjän sota) ja EK:n oma työmarkkinamallin muutos. Häkämies puhuu seuraajastaan Minna Helteestä, vertaa Suomen verotusta Ruotsiin ja avaa kipupisteet, jotka estävät Suomen talouden kasvua: työmarkkinat, verotus, pääomamarkkinat ja EU-regulaatio. Lisäksi hän arvioi Ukrainan jälleenrakennuksen merkitystä ja Yhdysvaltojen roolia.
Jakso on kuvattu 28.11.2025
Vieraana:
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto
Jyri Häkämiehen yli kolmentoista vuoden pesti Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) toimitusjohtajana päättyy keväällä 2024. Pesti on pituudeltaan lähes vastaava kuin hänen aiempi uransa eduskunnassa ja ministerinä. Häkämies siirtää tehtävän Minna Helteelle, joka siirtyy EK:n johtoon Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan paikalta. Helteen valinta herätti keskustelua hänen taustansa vuoksi, sillä hän on aiemmin toiminut Tehyn lakkopäällikkönä. Häkämies kuitenkin korostaa, että Helle tuntee työmarkkinamaailman ja ihmiset erittäin monipuolisen kokemuksensa, kuten valtakunnansovittelijan ja teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan tehtävien, kautta.
Häkämiehen EK-kautta leimasi ennen kaikkea Suomen talouden pitkittynyt alavireisyys ja lähes nollakasvu. Hän toteaa, että koko kansantalouden suoritukseen ei voi olla tyytyväinen, sillä talouskasvu on ehdoton edellytys velkaantumisen välttämiseksi. Kauden aikana koettiin myös koronapandemia. Toinen merkittävä käänne liittyi Venäjään: Krimin miehityksen (2014) ja Ukrainan sodan myötä suomalaisyritykset joutuivat tekemään nopeita ja mittavia päätöksiä vetäytyäkseen Venäjän markkinoilta. Suomi oli Yalen yliopiston tilastojen mukaan kärjessä yritysten vetäytymisessä. Lisäksi EK itse teki pitkän rakenteellisen muutoksen luopumalla keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista vuoden 2015 jälkeen, tavoitteenaan siirtää sopimisen painopistettä toimiala- ja yritystasolle.
Suomen heikon kasvun syitä Häkämies vertaa Ruotsiin. Ruotsissa työmarkkinauudistukset, kuten työn ensisijaisuus, on tehty aikoja sitten. Hän painottaa, että Suomessa tehdyt työllisyyspäätökset eivät toimi taantumassa, vaan tarvitsevat tuekseen talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen. Verotus on toinen merkittävä ero. Suomessa verotus kiristyy jyrkästi jo keskituloisilla, ja EK on ajanut ylimpien marginaalien alentamista sekä perintö- ja lahjaverotuksen poistamista Ruotsin mallin mukaisesti. Näillä toimilla pyritään vahvistamaan ohutta pääomamarkkinaa ja houkuttelemaan yksityistä pääomaa tukemaan PK- ja startup-yritysten kasvua.
Tulevaisuuden haasteisiin liittyy tiukasti valtion velkaantuminen ja EU:n liiallisen alijäämän menettely, eli Suomen joutuminen tarkkailuluokalle. Häkämies korostaa, että velkajarrun käyttöönotto vaatii konkreettisia päätöksiä sopeutuksen, verotuksen ja kasvun roolien tasapainottamiseksi. Kasvua edistävistä tekijöistä hän mainitsee peruskoulun uudistamisen, järkevät TKI-panostukset ja EU:n liiallisen regulaation keventämisen. Lisäksi hän näkee Ukrainan tilanteen ratkaisemisella olevan suuri psykologinen ja taloudellinen vaikutus Suomeen. EK on aktiivisesti mukana Ukrainan jälleenrakennustyössä, jonka arvo on arviolta vähintään 500 miljardia euroa, ja kiinnostus suomalaisyritysten keskuudessa tätä mahdollisuutta kohtaan on suurta.