Työelämä romahtaa, Wolt-miljonäärillä ratkaisu

Juhani Mykkänen, yksi Woltin perustajajäsenistä, kutsuu itseään “tyytyväiseksi veronmaksajaksi”, kanta, jonka hän on pitänyt johdonmukaisesti riippumatta henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteesta. Hän näkee verot yhteisenä kassana, jolla luodaan Suomen kaltainen maailman paras järjestelmä, ja korostaa, että varoja pitäisi käyttää entistä järkevämmin ja tehokkaammin. Mykkänen ei allekirjoita taloustieteilijä Björn Wahlroosin näkemystä, jonka mukaan korkea kokonaisveroaste karkottaa pääomat ja ihmiset maasta, sillä hän itse on elävä esimerkki menestyksestä korkeasta verotuksesta huolimatta. Wolt kaupan myötä Mykkäsen elämä muuttui siten, että hän on voinut keskittää aikansa itselleen arvokkaisiin ja inspiroiviin hankkeisiin, kuten tekoälyyn. Hän on tavannut yli 50 suomalaista päättäjää tekoälyn tiimoilta, perustaen myös hyväntekeväisyysjärjestöä ja crossfit salin.

Kunnianhimo on keskeinen teema, jota Mykkänen käsittelee Wolt kollegansa Miki Kuusen ajatuksiin pohjaten. Hän korostaa kovan tavoitteenasettelun merkitystä: vaikka tähtiin tavoittelu ei onnistuisi, päätyy todennäköisesti korkeammalle kuin ilman tavoitteita. Mykkäsen mukaan suomalaisilta yksilöiltä löytyy kunnianhimoa, mutta kulttuuri tarvitsee Woltin toimitusjohtajan Kuusen kaltaisia suunnannäyttäjiä, jotka asettavat tavoitteeksi olla maailman paras. Woltin tarinaa valottaessa Mykkänen kuvaa kasvuvaiheen kipuilua ja epävarmuutta, jolloin oli tiedossa, että alalla juoksi maailmalla tuhat samantyyppistä yritystä. Sijoittajien tapaamisissa tunnelma vaihteli, ja yritys kohtasi suuria haasteita rahoituskierroksilla, esimerkiksi kun siemenrahan jälkeen firma meni nurin.

Woltin historian mustin päivä koettiin keväällä 2017, kun yritys joutui tekemään vaikean päätöksen irtisanoa kolmasosa vajaasta sadasta työntekijästä. Tämä kipeä ratkaisu oli lopulta ratkaiseva B rahoituskierroksen turvaamisessa ja koko yrityksen pelastamisessa. Mykkänen siteeraa Supercellin Ilkka Paanasta todeten, että parhaat firmat erottautuvat kyvyllään tehdä vaikeita ja kivuliaita päätöksiä, jotka mahdollistavat pitkän aikavälin menestyksen. Tällä hetkellä Mykkäsen pääteema on tekoälyagenttien potentiaali mullistaa julkiset palvelut. Hän määrittelee AI agentin apulaiseksi, joka tekee tietokoneella sellaisia töitä, joihin aiemmin olisi tarvittu ihminen. Hän näkee, että AI agentit voivat tuoda kaivatun tuottavuusloikan esimerkiksi terveydenhuoltoon, jossa jopa kolmasosa lääkäreiden ja hoitajien ajasta kuluu potilaskirjauksiin.

Woltin lähettejä koskeva keskustelu on ollut jatkuvaa vuodesta 2015 lähtien. Mykkänen nostaa esiin ristiriidan: toisaalta on lähettejä, jotka toivovat työsuhdetta ja varmuutta, mutta suurin joukko on osa aikaisia, jotka ovat tyytyväisiä nykyiseen yrittäjämalliin sen joustavuuden vuoksi. Koko tilanne on Mykkäsen mukaan perverssi siinä mielessä, että Wolt on yksi harvoista yrityksistä Suomessa, joka tarjoaa suuria määriä työtä maahanmuuttajataustaisille ihmisille, joilla ei välttämättä ole kielitaitoa. Sen sijaan, että ongelma ratkaistaisiin lisäämällä vastaavia yrityksiä, kritisoidaan sitä yhtä firmaa, johon jonottaa 20 000 ihmistä. Robottikuljetusten roolia Mykkänen pitää asiakaskokemuksen kannalta vielä haastavana, sillä hän haluaa ruoan yhä kotiovelleen kerrostaloasuntoon. Hän kuitenkin toteaa, että jos robotit pystyvät hoitamaan A:sta B:hen kuljetukset, on jo kyse niin isosta murroksesta, että kaikki fyysinen ihmistyö on uhattuna. Hän näkee tekoälymurroksen siirtymäajan kestävän 2–8 vuotta ja toivoo sen lyhenevän, jotta työelämässä päästään uuteen tasapainoon.