Ivan Puopolon vieraana on USA:n asiantuntija Jani Kokko, jonka kanssa pureudumme Yhdysvaltojen ulkopolitiikan ytimeen ja maan historialliseen sotaisuuteen. Keskustelussa analysoidaan tuoreita vaatimuksia Euroopan puolustusvastuusta, Yhdysvaltojen mahdollista vetäytymistä Natosta sekä Donald Trumpin suhdetta autoritaarisiin johtajiin. Kokko avaa mielenkiintoisia tilastoja USA:n sotaisesta historiasta ja arvioi, miksi liittolaiset ovat edelleen amerikkalaisen maailmanvallan välttämätön kulmakivi.
Jakso on kuvattu 9.12.2025
Vieraana:
Jani Kokko, USA-asiantuntija, kansanedustaja, sd.
Jani Kokko käsittelee haastattelussa Yhdysvaltojen Euroopalle esittämää vaatimusta ottaa suurempi vastuu Naton rakenteista vuoteen 2027 mennessä. Hänen mukaansa vaatimus ei ole poikkeuksellinen, sillä vastaavia viestejä on kuultu jo Bushin ja Obaman hallinnoilta, mutta Trumpin tyyli on ollut röyhkeämpi. Taustalla on Yhdysvaltojen tarve keskittää resursseja indopasifiselle alueelle Kiinan kasvavan uhan vuoksi. Kokko kuitenkin korostaa, ettei hän usko Yhdysvaltojen täydelliseen vetäytymiseen Natosta, sillä liittolaiset ovat maan maailmanvallan keskeinen kulmakivi, jota ilman Yhdysvaltojen sitoumuksiin ei luotettaisi enää missään päin maailmaa.
Keskustelu etenee Donald Trumpin ja Vladimir Putinin väliseen suhteeseen, jota Kokko kuvailee jopa Trumpin arvovaltaa halventavaksi. Kokko arvioi, että Putin pikemminkin pilkkaa Yhdysvaltojen johtoa vastaamalla rauhantarjouksiin uusilla iskuilla Ukrainaan. Trumpin viehtymys autoritaarisiin johtajiin selittyy kenties halulla kuulua samaan “vahvojen miesten klubiin”, vaikka Yhdysvaltojen demokraattiset rakenteet asettavatkin hänelle rajoitteita, joita Venäjän tai Kiinan kaltaisilla johtajilla ei ole.
Haastattelun keskiössä on kysymys Yhdysvaltojen “sotahulluudesta”. Kokko vahvistaa tilastotiedon, jonka mukaan USA on ollut sodassa tai sotilaallisessa konfliktissa noin 94 prosenttia olemassaolostaan. Hän kuitenkin suhteuttaa tätä määrittelykysymyksiin ja toteaa, että esimerkiksi Britannian historiallinen sotaisuus on ollut vielä laajempaa. Yhdysvaltojen sotien motiivit ovat vaihdelleet kaupankäynnin ja merenkulun vapauden turvaamisesta arvojen ja demokratian puolustamiseen.
Tulevaisuuden näkymistä Kokko arvioi, ettei suora sotilaallinen yhteenotto Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä ole todennäköinen maiden vahvojen taloudellisten kytkösten vuoksi. Sen sijaan kilpailu siirtynee vaikutusvallasta taisteluun esimerkiksi Afrikassa. Sisäpolitiikan osalta Kokko ennustaa republikaanien senaattihallinnan jatkuvan ja arvioi JD Vancen sekä Marco Rubion olevan vahvoja nimiä seuraavissa vaalitaistoissa.