Uusimmat jaksot
Pysytään asiassa.
TUTUSTU UUSIMPIIN JAKSOIHIN
Tutustu Asiastudion uusimpiin jaksoihin 3 minuutin esikatseluvideoista Youtubessa. Kokopitkät jaksot on saatavilla vain tilaajille Asiastudion omalla alustalla. Aloita ilmainen 7 päivän kokeilu.
AJANKOHTAINEN RAATI
Raati 5.9.2025: Teemu Keskisarja sai aikaan melkoisen hallituskriisin ja jengijohtajana tunnettu sarjarikollinen Milan Jaff häädetään Suomesta. Maailmalla oikeistopopulistiset puolueet porskuttavat. Näistä ja muista viikon teemoista puhutaan tässä Asiastudion jaksossa. Studiossa toimittaja Ivan Puopolo ja kolumnisti, pokeriammattilainen ja sijoittaja Aki Pyysing.
Raati 22.8.2025: Onko Trump matkalla kohti maailmansotaa vai Nobelin rauhanpalkintoa – Ukraina elää historiallisia hetkiä. Tällä viikolla Suomi päätyi traagisella tavalla kansainväliseksi uutiseksi, kun kansanedustaja Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa. Ja iso viikon uutinen oli tietysti se, että Jussi Halla-aho julkaisi paljastavan elämäkerran. Studiossa vieraina kirjailija ja juristi Jarkko Tontti ja viestintäasiantuntija Heidi Sabanadesan.
TALOUS JA TEKNOLOGIA
Tekoälystä voi tulla ihmiskunnan viimeinen keksintö – ei siksi, että se olisi paha, vaan koska se ei yksinkertaisesti välitä meistä. Tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela ja yhteiskuntatieteilijä Jori Grym pohtivat superälyn riskejä, singulariteettia ja sitä, mitä tapahtuu, kun ihminen ei enää ymmärrä maailmaa, jossa elää.
MADE IN CHINA. Kiinalaisautot ovat yhä tutumpi näky Euroopan ja Suomen teillä. Autoteollisuus on Euroopan talouden ja teollisuuden kivijalka. Suistavatko halvat kiinalaisautot eurooppalaisen autoteollisuuden raiteiltaan? Kumoaako Kiina vanhan totuuden, jonka mukaan halvalla ei saisi hyvää? Onko kiinalaisautoilla muita vahvuuksia kuin hinta? Autotehtaita nousee Kiinaan nyt kovalla tahdilla – kuinka moni niistä toimii markkinaehtoisesti ja moniko selviää? Millainen on punakoneen rooli suuren eurooppalaisen teollisuuden horjuttajana?
Avaruusteknologialla on yhä kriittisempi rooli modernissa sodankäynnissä. Suomalaisyhtiöillä kuten Iceye:lla ja Kuva Spacella on käsissään teknologiaa, jonka avulla vihollisvaltion suunnitelmista voidaan saada vihiä tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Mikä suurvalloista johtaa avaruuspeliä? Onko Muskin ja Trumpin välirikolla kauaskantoisia seurauksia Nasan kyvykkyydelle? Miksi Euroopasta ei vieläkään löydy kyvykkyyttä laukaista omia satelliitteja taivaalle?
Suomen valtiontaloutta on yrittänyt korjata hallitus toisensa jälkeen, mutta velkataakka sen kuin syvenee ja kasvu on kadoksissa. Viimeisimpänä porvarihallitus on käärinyt hihat ja ryhtynyt toimiin, joilla halutaan muuttaa suomalaisten käyttäytymistä talouden elvyttämiseksi.
Miten kohutut dynaamiset vaikutukset toimivat? Onko kyse talouden todellisesta korjaussarjasta vai uskomushoidosta?
POLITIIKKA JA MAAILMA
Yli 4000 kilometriä yhteistä rajaa, pitkä historia täynnä epäluuloa ja yhteistyötä. Ukrainan sota on ajanut Venäjän Kiinan syliin, mutta onko kyse todellisesta liittolaisuudesta vai vain pragmaattisesta kauppasuhteesta? Suurlähettiläs René Nyberg avaa, miten energia, teknologia ja geopoliittiset intressit sitovat maita yhteen – ja miksi suhde on aina epäsymmetrinen. Keskustelussa pohditaan myös, mitä tämä asetelma merkitsee Euroopalle ja Yhdysvaltojen kiristyvän Kiina-politiikan keskellä.
Miten Moskova selittää sodan jatkumisen, ja millaiseksi se yrittäisi kertoa rauhan? Suurlähettiläs René Nyberg avaa Kremlin kertomusta: Venäjä uhrina ja sankarina, imperiumin ideologisia juuria, korruption roolia vallan ylläpitäjänä sekä sen suhdetta naapurimaihin ja globaaliin etelään. Keskustelussa pohditaan myös, miksi hävitty sota on Venäjän historiassa aina johtanut mullistuksiin ja mitä se kertoo nykyhetkestä. Asiastudiossa keskustelemassa Mikko Alkion kanssa entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs ja Venäjä-asiantuntija René Nyberg.
Miksi Annika Saarikko jätti politiikan ja mihin suuntaan Suomi on menossa? Keskustan entinen puheenjohtaja ja ex-valtiovarainministeri avaa ajatuksiaan nykyisestä keskustelukulttuurista, maahanmuuttoväitteistä, talouspolitiikan umpikujista ja nuorten pahoinvoinnista. Miten rakennetaan toivoa ajassa, jossa kaikki näyttää murenevan?
Länsimaissa hyvät valtiosuhteet ja erilaiset liittolaisuudet ovat sekä talouden että turvallisuuden tae. Venäjä taas näyttää syrjäytyneeltä ja syrjäytetyltä. Mutta onko se sitä? Kuinka pitkälle Kremlin lonkerot oikeasti yltävät? Kuinka vahva on Venäjän ja Kiinan yhteys?
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi hiljattain, että hän toivoo “hallitukselta löytyvän kanttia leikata yritystukia” talouden tasapainottamiseksi. Myös SDP ottaisi juustohöylän käteen ja leikkaisi yritystuista, uhoaa oppositiosta Lindtman.
Mutta kun leikkauspuhe alkaa, alkavat myös yritysten ulostulot. Viking Line – yksi merkittävimmistä yritystukien saajista – totesi hiljattain, että se harkitsee siirtävänsä laivansa Ruotsiin, jos yritystukiin kajotaan.
Studiossa on Jan Vapaavuori, joka leikkasi yritystukia ollessaan elinkeinoministeri Kataisen hallituksessa. Sittemmin hän on toiminut mm. Helsingin pormestarina ja tällä hetkellä valtion omistaman rahoituslaitos Finnveran hallituksen puheenjohtajana.
Miltä Palestiinan tulevaisuus näyttää, jos Gazan sodassa saadaan tulitauko? Kahden valtion mallista on puhuttu vuosikymmenten ajan. Mutta millaiset edellytykset Palestiinalla olisi poliittisesti, taloudellisesti tai puolustuksen näkökulmasta toimia itsenäisenä valtiona? Ja miksi Israel siihen suostuisi? Studiossa EU:n Israel-ulkopolitiikkaa tutkiva Bruno Jäntti.
Hamasin julmasta verilöylystä lokakuussa 2023 käynnistynyt Gazan sota on karmeudessaan jotain sellaista, mihin sivistyneen ihmisen ei tulisi kyetä. Ahdistavaa kuvavirtaa nälkiintyneistä palestiinalaislapsista ja Israelin toistuvista iskuista siviilikohteisiin. Silti Palestiinan tulevaisuudesta käytävä keskustelu on liian usein sanojen pyörittelyä, pakotepäätösten väistelyä. Tai mikä pahinta, vaikenemista. Israelin ja Palestiinan välistä pitkittynyttä konfliktia kuvaavat muutamat, toistuvat narratiivit. Niitä ovat ulkopoliittinen, eli arvopohjaiseen realismiin perustuva näkökulma, kristillisdemokraattien näkökulma, perussuomalaisten näkökulma sekä Palestiinaa jopa kritiikittä sympatoivien näkökulma. Tämän keskustelun tarkoituksena on avata, mitä näiden näkökulmien, toistuvien narratiivien taustalta löytyy ja mitä puutteita ajattelumalleihin kätkeytyy. Studiossa EU:n Israel-ulkopolitiikkaa tutkiva Bruno Jäntti.
Internetin välityksellä käytävä kulutustavaroiden kauppa on kasvanut räjähdysmäisesti ja pakottaa viranomaiset miettimään uudelleen, miten maiden rajoja tulisi valvoa kuluttajien suojelemiseksi ja rikollisuuden torjumiseksi. Vähemmän ja yksinkertaisempia sääntöjä ja enemmän vastuuta Amazonin kaltaisille suurille kauppiaille, sanoo EU:n tulli- ja veropolitiikasta vastaava pääjohtaja Gerassimos Thomas. Hän myös puolustaa komission ehdotusta uusista EU-veroista sanoen sen olevan oikeudenmukainen kokonaisuus.
Voi sanoa, että Eurooppa on ylenkatsonut Kiinaa, kun se on pitänyt sitä omana halpatuotantotehtaanaan. Lisäksi Kiinasta piirretään helposti paholaiskuva kommunistisena ja autoritaarisena maana, joka varastaa länneltä innovaatiot ja polkee häikäilemättä ihmisoikeuksia.
Puhtaiden teknologioiden kehittämiseen sitoutunut teollisuus on liian riippuvainen kriittisten raaka-aineiden tuonnista Euroopan unionin ulkopuolelta. Seuraavan vuosikymmenen kuluessa meillä on mahdollisuus tulla huomattavasti omavaraisemmaksi, mutta se edellyttää panostuksia EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen nyt. Uusiokäyttö on vastaus, sanoo Euroopan suurimpien teollisuusyritysten äänellä puhuva pääsihteeri Anthony Gooch. European Round Table of Indistrialists (ERT) on myös huolissaan Yhdysvaltojen sisäisen investointi-ilmapiirin heikkenemisestä.
Kyberhyökkäys ei ole enää tulevaisuutta – se on tätä päivää. Cyberwatch Finlandin toimitusjohtaja Aapo Cederberg varoittaa, että Suomi voidaan lamauttaa yhdellä räätälöidyllä iskulla. Kun sähköt, pankit ja viestintä kaatuvat, yhteiskunta pysähtyy. Tässä jaksossa käymme läpi, mitä tapahtuu, jos Suomi pimenee.
DEI – monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus – on kaunis iskulause, mutta toimiiko se oikeasti? Professori Jukka Savolainen sanoo suoraan: DEI joutaa romukoppaan. Savolainen arvioi, miksi Trumpin hallinto on lakkauttanut DEI-ohjelmat, miksi isot firmat hylkäävät ne – ja miksi tutkimukset eivät tue koulutusten tehokkuutta. Mikä meni pieleen? Miksi Harvard on nyt tulilinjalla? Tässä jaksossa puretaan DEI:n nousu, romahdus ja seuraukset.
Yhteiskunta ja kulttuuri
Voiko tekoäly korvata oikean parisuhteen? Onko tulevaisuudessa jokaisella oma täydellinen AI-kumppani – ja mitä se tekee ihmisyydelle? Studiossa psykologi ja kirjailija Pekka Sauri sekä tietokirjailija Johanna Kukka pohtivat, mitä tekoäly tekee ihmisten välisille suhteille.
Miksi yksinkertainen sana kuten palomies tai toteamus “sukupuolia on kaksi” saa osan vasemmistoa raivon partaalle? Yhteiskuntatieteilijä Jori Grym avaa moraaliteorioita, joiden mukaan konservatiivi ja liberaali elävät täysin eri todellisuuksissa – ja suuttuvat aivan eri asioista. Tässä jaksossa käsitellään pyhyyttä, arvomurrosta, incel-ilmiötä, Pridea ja sitä, miksi nykykeskustelu tuntuu niin räjähdysherkältä.
Mitä tapahtuu, kun tunteet syrjäyttävät järjen? Yhteiskunnasta on tullut tunteidensa vietävänä oleva teini – poliittinen keskustelu jopa vihastuttaa. Turvalliset tilat, loukkaantumiskulttuuri ja tunneperformanssit suurennuslasin alla. Aiheesta keskustelemassa viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo ja kansanedustaja Anna Kontula (vas).
Onko journalismista tullut ideologinen projekti? Miksi jotkut toimittajat valitsevat vieraitaan sukupuolen ja ihonvärin perusteella? Ja miksi moni journalisti haluaa parantaa maailmaa objektiivisuuden kustannuksella? Median tilasta puhumassa toimittajat Marja Sannikka, Ivan Puopolo ja Petri Korhonen.
LIFESTYLE Ja Terveys
Ozempic on lääke, joka mullisti liikalihavuuden hoidon ja katkaisi tehottomat laihdutuskierteet. Tuosta ihmelääkkeestä kirjoitetaan ja puhutaan Suomessa valtavasti eikä se ole oikeastaan ihme, sillä Euroopan unionin tilastoviranomaisen eli Eurostatin mukaan Suomi on eurooppalaisessa vertailussa kakkossijalla – meillä ylipainoisia on jopa 60 prosenttia väestöstä. Vain Malta kiilaa tilastossa Suomen ohitse. Ozempic voi yllättäen myös parantaa hedelmällisyyttä, ja nyt Suomeen syntyy Ozempic-vauvoja.
Toimittaja Nina Rahkola tekoälyltä millä teollisuudenalalla on globaalisti eniten kilpailua tai haastavinta menestyä. Muotiteollisuus nousi monissa vastauksissa, sillä alalla on järjetön määrä kilpailua ja hinnat on poljettu alas halpatyövoimaa hyväksikäyttäen. Siksi on yllättävää, että Suomesta löytyy yrittäjäpariskunta, joka on muutamassa vuodessa onnistunut raivaamaan tietä globaaliin menestykseen aggressiivisesti kilpaillussa kenkäbisneksessä. Jalkineteollisuuden perinteiset haastajat löytyvät muotimaista kuten Italiasta ja Ranskasta tai halvan tuotannon Aasiasta. Suomalaiset Minna ja Kalle Gummerus ovat pähkähulluja riskinottajia, jotka laittavat puoli miljoonaa euroa markkinointiin kuukaudessa tehdäkseen unelmastaan totta.
Virolainen biohakkeri Siim Land on onnistunut pudottamaan biologista ikäänsä merkittävästi elämäntavoilla. Tässä jaksossa Siim Land paljastaa, miten se on mahdollista ja mitä me kaikki voimme oppia hänen metodeistaan. Miten vanhenemista voi hidastaa helpoilla, tutkitusti toimivilla ja edullisilla tavoilla?