Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja Iltalehden tähtitoimittaja Lauri Nurmi Turvattomassa tilassa. Keskustelussa pureudutaan presidentti Alexander Stubbin näkemykseen Ukrainan epäoikeudenmukaisesta rauhasta, Venäjän informaatio-operaatioon rauhanluonnoksella sekä NATO:n arvioihin Venäjän massiivisista miestappioista. Lisäksi asiantuntijat analysoivat EVAn tutkimuksen kansalaistottelemattomuuden hyväksynnästä Suomessa ja Yleisradion kiemurtelua Israelin Euroviisu-osallistumisen ympärillä.
Jakso on kuvattu 5.12.2025
Vieraina:
Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
Lauri Nurmi, toimittaja, Iltalehti
Keskustelu käynnistyy presidentti Alexander Stubbin lausunnosta, jonka mukaan Suomen on valmistauduttava Ukrainan sodan päättymiseen ”epäoikeudenmukaiseen rauhaan”. Asiantuntijat tulkitsevat Stubbin kommentit pyrkimyksenä pehmentää kansalaisten odotuksia, jotka ovat nousseet liian korkealle aiemman poliittisen puheen seurauksena, jossa Ukrainan voittoa pidettiin varmana. He korostavat, että aidosti oikeudenmukainen rauha, joka sisältäisi kaikkien alueiden palautuksen ja sotakorvaukset, edellyttäisi käytännössä Euroopan maiden liittymistä suoraan sotaan Ukrainan rinnalle. Koska tämä on epätodennäköistä, paras lopputulos olisi Juho Romakkaniemen mukaan se, jossa Kreml kokee sodan lähteneen nettomaisesti negatiivisesti, mikä turvaisi Euroopan vakauden seuraavalla vuosikymmenellä.
Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi tuo esiin NATO:n tiedustelutietoja Venäjän mittavista tappioista. NATO:n arvion mukaan Venäjän kaatuneiden ja haavoittuneiden sotilaiden kokonaismäärä on tällä hetkellä noin 1,1 miljoonaa. Kuolleita venäläissotilaita on arviolta 250 000, mikä vastaa lähes Suomen sodanajan maavoimien vahvuutta. Tappioista huolimatta Venäjällä ei ole pulaa uhreista. Keskustelussa käsitellään myös julkisuuteen vuotanutta, niin sanottua 28 kohdan rauhanluonnosta. Nurmi ja Romakkaniemi pitävät luonnosta Venäjän informaatio-operaationa. Tavoitteena oli luoda illuusio siitä, että Venäjä hakee rauhaa, kun taas ne maat, kuten Suomi, Ranska, Saksa ja Ukraina, jotka joutuivat hylkäämään luonnoksen, näyttäisivät globaalin etelän silmissä sodan jatkajilta.
Kolmantena aiheena on Euroviisujen ympärillä käyty keskustelu Israelin osallistumisesta ja Yleisradion roolista. Asiantuntijat kritisoivat Yleisradion linjauksia, sillä epämääräisellä kannanotolla annettiin tilaa poliittiselle paineelle, jota muun muassa Vasemmistoliiton ja Vihreiden puheenjohtajat ovat hyödyntäneet boikottiin vetoamalla. Juho Romakkaniemi pitää boikottivaatimuksia ”arvopohjaisena pölhöpopulismina”. Hän painottaa, että kansainvälisiin tapahtumiin, kuten olympialaisiin, osallistuminen ei ole automaattinen poliittinen kannanotto. Esimerkiksi Qatarin jalkapallon MM-kilpailuissa Lionel Messi kruunasi uransa, vaikka turnauksen järjestäjämaahan liittyi vakavia eettisiä kysymyksiä. Jos kaikkea ”epähyveellistä” boikotoitaisiin, maailmassa ei voitaisi osallistua juuri mihinkään suuriin instituutioihin.
Lopuksi tarkastellaan EVAn tuoretta tutkimusta, jonka mukaan vasemmistolaiset hyväksyvät kansalaistottelemattomuuden oikeistolaisia herkemmin. Lauri Nurmi selittää tulosta vasemmiston historiallisella itseymmärryksellä kumouksellisena voimana. Romakkaniemi muistuttaa, että demokraattisessa oikeusvaltiossa asioiden muuttaminen kuuluu hoitaa laillisten instituutioiden ja poliittisten prosessien kautta eikä laittomien toimien kautta. Hän pitää laitonta kansalaistottelemattomuutta koko laillista demokraattista systeemiä vastustavana kannanottona. Kuitenkin hän huomauttaa, että vaikka ilmiö Suomessa keskittyy toistaiseksi vasemmalle, kansalaistottelemattomuus on nousussa myös oikeammissa liikkeissä Yhdysvalloissa ja Saksassa.